inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto

общество
ингерманландских
финнов

 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor© 2005

Inkerinsuomalaisten
yhdistys

"Inkerin Liitto":
Pietari,
Pushkinskaja, 15
puh.+fax: 7-812-
713 25 56

Биржа труда:

tyollistamiskeskus

Для детей:

Занятия и экскурсии

КУРСЫ:

К У Р С Ы
финского языка
Александра
КИРЬЯНЕНА

 

К У Р С Ы
финского языка
САМПО-центра

ARKISTO:

LASKIAINEN-2009, LASKIAINEN-2006, LASKIAINEN-2004,
Suomalainen Tyrö. 24.10.04, Juhannus-2004, Inkerin-
suomalaisten kronikka
.
"Oma maa omenakukka".

Otavan koulutus 2004,

Inkerin Liiton 20 vuoden historian virstanpylväitä

Uutisia Inkeristä:

2013:
10/13, 09/13, 08/13, 07/13, 06/13, 05/13, 04/13, 03/13, 02/13, 01/13,

2012:
12/12, 11/12, 10/12, 09/12, 08/12, 07/12, 06/12, 05/12, 04/12, 03/12, 02/12, 01/12,

2011:
12/11, 11/11, 10/11, 09/11, 08/11, 07/11, 06/11, 05/11, 04/11, 03/11, 02/11, 01/11,

2010:
12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10,

2009:
12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09,

2008:
12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08,

2007:
12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07,

2006:
12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06,

2005:
12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05,

2004:
12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04,

2003:
12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03
merkki

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009
Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

Puna-armeijan kuoro "On hetki" (1971). Arvi Kemppi näkyy alkupuolella (aika 1:40)
Arvi Kemppi. 1971

SampoKORUT

SampoKorut

SampoCENTER

SampoCenter

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
«Inkerin Liitto»

LINKIT:

Arvo Survo

Arvo Survo

www.inkeri.fi
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko Inkerin Kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutti


Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Hatsinan suurjuhlat

10.2013

advertising

Design: Dm.Guitor©2006

merkki


04/01/10





Санкт-Петербургский
Дом национальностей

     

Uutisia Inkeristä 11/13:

Juhlapuhe Hatsinassa 5.10.2013

Takaisin juurille seminaari Tallinnassa

Kolppanan seminaari näyttely alkanut kiertoansa

Suvaitsevaisuuden merkeissä

Suomi-koulu Pietarissa yhdistää ulkosuomalaislapsia

Alvar Aallon kirjasto Viipurissa avattu

Yhden rivin uutisia

Uutiskolumnistin kannanotto

Juhlapuhe Hatsinassa 5.10.2013

Arvoisa juhlaväki!

25 vuotta sitten 15. lokakuuta 1988 perustamiskokouksessaan Taaitsassa Inkerin Liitto kansalaisjärjestönä on julistanut päätavoitteeksi «inkerinsuomalaisten säilymisen etnisenä yhteisönä omalla kotimaalla Inkerissä«. Näin lukee liiton sääntöjen kohdassa 1. Niin haasteellista tavoitetta ei ole itselleen asettanut mikään muu taho.

Onko yhdistyksemme onnistunut tämän tavoitteen saavuttamisessa? Asiaa voidaan käsitellä eri näkökulmista. Katsotaan ensin tilastoa. 25 vuotta sitten Inkerinmaalla asui yli 22 tuhatta suomalaista, nykyään meitä on jäljellä vajaa 8 tuhatta. Yhteenvedoksi voi sanoa, että olemme selvästi tehtävässä epäonnistuneet.

Toisaalta voidaan kysyä onko inkerinsuomalaisten asema parantunut koti-Inkerissä ja muualla maailmassa ko ajassa? Vastaus on KYLLä. Ja siinä Inkerin Liiton toiminnan rooli on hyvin merkittävä. 25 vuotta sitten Inkerinmaalla oli 1 avoimesti toiminut suomalainen luterilainen seurakunta, 1 perinneyhtye (Röntyskä) ja siinä kaikki. Suomea Leningradissa opetettiin vain yliopistossa ja joka toinen vuosi sinne pääsi opiskelemaan 6-7 henkilöä. Edes historiallisia kulttuurisuhteita Suomeen inkerinsuomalaisilla ei silloin ollut. Nykyään vain Inkerin Liiton yhteydessä toimii 5 musiikkiyhtyettä, suomenkielisiä luterilaisia seurakuntia on kymmenenkunta ja niissä on omia kirkkokuoroja, säännöllisesti pidetään järjestetyt kesäjuhlat, vain Inkerin Liiton kursseilla suomea opiskelee parisen sataa ihmistä vuodessa, 25 vuoden ajassa niiltä on valmistunut muutama tuhat ihmistä (!), olemme luoneet vanhusten palvelutalojen verkosto, Suomen raja on meille auki, Suomeen pääsee opiskelemaan, työhön tai muuttamaan pysyvästi.

Tärkeintä on kuitenkin se, että niin Inkerin Liitto kuin Inkerin kirkko voivat nykyään toimia inkerinsuomalaisten hyväksi vapaasti. Ylipäätänsä suhtautuminen suomalaisiin, suomalaiseen kulttuuriin, suomen kieleen ja jopa Suomeen Venäjällä on muuttunut myönteisemmäksi. Suomen kielen opettajia ei kuitenkaan koulutettu silloin eikä tänäänkään.

Mitä Inkerin Liitto on oppinut 25 vuoden ajassa? Ennen kaikkea saimme ymmärtää, että kaikista pulmista kansa voi selvitä vain omin voimin ja selviytyäkseen täytyy toimia pelottomasti ja tehokkaasti. Inkerin Liiton historiassa on mm sellaisia esimerkkiä kuin mielenosoitus KGB:n talon edessä Liteinillä ja tiivis yhteistyö federaation korkeimman neuvoston lautakuntien kanssa saadakseen maineen palauttamisen asetuksen hyväksytyksi.

Wladimir Kokko Olemme oppineet projektitoiminnan menetelmiä. Meidän ensimmäinen yhteistyöhanke Suomen sosiaali- ja terveysministeriön, Pietarin kaupungin ja Leningradin alueen sosiaaliviranomaisten sekä Inkerin kirkon kanssa lähti liikkeelle jo vuonna 1992, kun yhdistyksemme oli alle 3 vuotta vanha. Sen tuloksista vanhusten palvelutalojen verkoston toiminnasta apua tarvitsevat ikäihmiset täällä ovat nauttineet tähän päivään asti. Seuraavilla hankkeilla tuettiin inkerinsuomalaisten ammattikoulutusta ja työllistymistä, kansankulttuuria, kieliopetusta ja opettajien täydennyskoulutusta. Kiitämme niitä, jotka olivat projektiyhteistyössä kanssamme paitsi yllä mainittuja – Suomen työministeriötä, Suomen metsä- ja maatalousministeriötä, Pietarin ja Leningradin alueen työllisyyshallintoja, paluumuuttovirastoa, Suomen pääkonsulaattia, Pietarin kaupungin hallituksen nuorisopolitiikan komiteaa, ruotsalaista SIDA:a ja Ruotsin Inkeri-liittoa, Suomen opintotoiminnan keskusliittoa, Etelä-Kymenlaakson ammattiopistoa, Inkerin kulttuuriseuraa, Inkeriläisten sivistyssäätiötä ja Suomi-Seuraa. Isohkoissakin hankkeissa Inkerin Liitto on toiminut pätevänä yhteistyökumppanina.

Saimme ymmärtää, että vähälukuisen kansan täytyy olla yhdessä. Olemme oppineet toimimaan yhteistyössä muiden inkeriläisliittojen kanssa, Karjalan suomalaisten Inkeri-liiton, Viron inkerinsuomalaisten liiton, Ruotsin Inkeri-liiton ja Suomen Inkeri-liiton kanssa olemme päässeet yksimielisyyteen mm. kolmen yhteistyökonferenssin pidettyämme. Olemme oppineet myös toimimaan kansainvälisellä tasolla ulkosuomalaisparlamentissa ja suomalais-ugrilaisten kansojen liikkeessä.

Olemme oppineet myös sietämään paluumuuttoa, joka on vienyt koti-Inkeristä paljon suomalaisia. Inkerin Liiton kannalta on tärkeää, että joka inkerinsuomalaisella on oikeus vapaasti valita asuinpaikka ja palata kantakulttuurin juurille. Jokaisen inkerinsuomalaisen on päätettävä itse jääkö hän tänne vai muuttaako hän Suomeen. Sääli, että moni päättää jättää kotiseudun näkemättä elämän perspektiivejä täällä. Mutta elinolosuhteet Inkerissä on asia, johon vaikuttaa paljon enemmän tekijöitä, kuin pelkkä Inkerin Liiton toiminta.

Olemme oppineet demokratiaa. Inkerin Liitto on vahvasti pitänyt kiinni demokraattisista menetelmistä ja kollektiivisesta päätöksenteosta. Juuri tämä on auttanut yhdistystämme selviämään hajoamisen kriisistä vuosina 1997-98.

Olemme oppineet puhumaan parempaa suomea ja olemaan yhdessä suomalaisina.

Tarkoituksella en maininnut yhtäkään nimeä juhlapuheessani. (Näyttelyn tauluista löytyy runsaasti faktoja, tekstejä, kuvia sekä vaikuttajien nimiä). Kaikkia tärkeitä ja hyviä on aivan mahdotonta listata. En edes yritä punnita kenen työpanos liiton toimintaan oli isompi, kenen pienempi. Tänään haluaisin kiittää KAIKKIA, jolla oli joskus tai on nykyään Inkerin Liiton jäsenkortti. Tällaisia maailmassa on muuten noin 11 000! Ilman teitä meidän yhdistys ei kestäisi 25 vuotta. Tämän päivän juhla Inkerin päivänä vuonna 2013 Hatsinassa on meidän yhteinen juhla. Kiitos!

Takaisin juurille seminaari Tallinnassa

31. lokakuuta – 1. marraskuuta Tallinnan hotelli Virussa pidettiin Takaisin juurille –niminen Suomen maahanmuuttoviraston järjestämä seminaari. Kymmenen vuotta sitten lokakuussa 2003 inkeriläispaluumuuton käyttöön otettiin pakollinen IPAKI (inkerin-suomalaisten paluumuuttajien kielitutkinto) eli kielitesti, joka edellytti paluumuuttajan osaavan suomea kielitaitotasolla A2. «Paluumuuton organisaation veteraanien« mielestä se oli juhlimisen arvoinen tapahtuma.

Koolla oli maahanmuuttoviraston eli migrin virkailijat, DIPAKI:n tekijät (DIPAKI tarkoittaa digitalista eli tietokoneella suoritettava IPAKI:a) ja testin tuloksien arvioijat, kielen kouluttajat, poliisin, kuntien sekä inkeriläisyhdistyksien edustajat – yhteensä yli 70 henkilöä. Kuulijoille esitettiin laaja skaala mielipiteitä inkerinsuomalaisten Suomeen muuton taustasta, sen järjestelystä ja käytännöstä. Monille oikeana havaintona olivat varsinainen digitalisoitu kielitesti ja sen arviointikriteerit.

Panelikeskustelu oli vilkasta Kuvassa: Panelikeskustelu oli vilkasta. Kuva Wladimir Kokko.

Paneelikeskustelussa pääaiheena oli se, miten inkeriläispaluumuuton aikana saatu kokemus voi hyödyntää Suomen maahanmuuttopilitiikassa. Todella hyvin ja tehokkaaksi suunnitellulle DIPAKI:llekin on myös löydettävä käyttö 1.7.2016 jälkeen. Asiasta keskustelivat vanhat tutut, joilla oli paljon sanottavaa virallisen ohjelman ulkopuolellakin. Henkilökohtaisesti iloin mielin tapasin migrin ylitarkastaja Marianne Laineen, entisen työministeriön erikoissuunnittelija Irma Heikkilä-Paukkosen, IPAKI:n sisällön tekijän Kaija Kärkkäisen, TEM:n projektipäällikkö Tarja Rantalan ynnä muita vanhoja yhteistyökumppaneita. Tallinnan vanhan kaupungin rentouttava ilmapiiri oli vain juhlaseminaarin hyödyksi.

Kolppanan seminaari näyttely alkanut kiertoansa

Ei kovinkaan paljon pietarilaisia päässyt juhlimaan Hatsinaan lokakuun alussa eikä nähnyt siellä esitettyjä näyttelyjä. Vuosijuhlan työryhmä oli kuitenkin etukäteen suunnitellut niin, että näyttelyt lähtevät kiertämään Inkeriä juhlatilaisuuksien jälkeen.

Juhlapäivien pidettyä Kolppanan seminaari näyttely siirrettiin viikoksi Hatsinan opettajaopistoon. 1920-luvulla tämä opisto koulutti opettajia Neuvosto-Venäjän suomenkielisiin kouluihin, mistä kertoo oppilaitoksen museon erikoisosa. 6. marraskuuta IL:n asiantuntijat tutustuttivat opiskelijoita seminaari näyttelyyn ja vastasivat nuorten kysymyksiin.

Tatjana Ishina rakentamansa nayttelyn luona. Kuvassa: Tatjana Ishina rakentamansa näyttelyn luona. Kuva Wladimir Kokko

15. marraskuuta Pietarin Pyhän Marian kirkkoon siirretty Kolppanan seminaari näyttely avattiin pietarilaiselle yleisölle. Tässä tilaisuudessa oppaana toimi näyttelyn tekninen tekijä Tatjana Ishina. Inkerin kantakansojen museon näyttely on jäänyt Hatsinan kirjastoon muutamaksi kuukaudeksi ja Inkerin Liitto: 25 vuotta –valokuvanäyttely on siirretty IL:n toimistoon Pushkinskajalle.

Suvaitsevaisuuden merkeissä

Kalenterin mukaan 17. marraskuuta on kansainvälinen suvaitsevaisuuden päivä. Pietarissa järjestettiin sen merkeissä eri tilaisuuksia. Kotikontu perinneyhtye esiintyi 15.11. Vassilisaaren nuorisotalossa Saman taivaan alla –nimisessä konsertissa. Ennen konserttia yhtyeemme johtajat pitivät laulu- ja tanhutyöpajan kaikille halukkaille ja inkerinsuomalainen kansanmusiikki kiinnosti tulleita oikeasti.

Kuvassa: Talomerkkien solistit vasemmalta oikealle Svetlana Tregub, Marina Bakanova ja Aina Jaakkola. Kuva Galina Laritševa.

Talomerkkien solistit vasemmalta oikealle Svetlana Tregub, Marina Bakanova ja Aina Jaakkola. Kuva Galina Laritseva. Suvaitsevaisuuden lipun alla vietetään myös Pietarin hallituksen rahoittama Ison kotimaan pienet kansat –niminen projektia. 10. marraskuuta viihde- ja ostoskeskus Paradissa esillä oli suomalais-ugrilaisten kansojen kansanmusiikki. Innokkaasti tanssi virolainen Neevo, kokonaisia kappaleita kalastajakansansa elämästä esitti inkeroinen prinneyhtye Šoikulan laulut, uudella tanhu- ja lauluohjelmalla yleisöä hurmasivat IL:n Talomerkit. Ympärillä oli paljon touhua, oikeat käsityömarkkinat tarjosivat mitä tahansa kirjokankaista piirakoihin. Jos järjestäjien tarkoituksena oli kävijöiden juhlamieli, niin he onnistuivat tehtävissään hyvin.

Teksti Aina Jaakkola, Galina Laritševa

Suomi-koulu Pietarissa yhdistää ulkosuomalaislapsia

Suomi-koulu on perustettu nyt myös Pietariin. Sen opetushallituksen tukema toiminta on alkanut 18. marraskuuta Pietarin suomalaisen koulun tiloissa. Koolle saatiin kaksi pienehköä ryhmää, toinen esikoululaisille ja toinen kouluikäisille.

Pienemmät opiskelevat suomea leikkien ja laulaen Kaisa Bullatin johdolla. Lukien ja kirjoittaen kieltä teinille vakavasti opettaa Jaroslava Novikova Pietarin yliopistosta. Lapset kokoontuvat tunneille kerran viikossa maanantaisin iltapäivällä. Kohtalokkaana voi pitää tosiasiaa, että Pietarin Suomi-kouluun hyväksytään sekä Suomen kansalaisten lapsia että inkeriläislapsia. Aikaisemmin nämä opiskelivat aina erikseen. Suomi-koulun oppilaiden vanhempien on maksettava marras-joulukuun lukukaudesta 50 euroa.

Alvar Aallon kirjasto Viipurissa avattu

Vuonna 1935 valmistunut Viipurin kirjasto oli niitä ensimmäisiä Alvar Aallon luomuksia, jotka toivat hänelle maailman tunnustuksen. Sodan aikana vaurioitunut rakennus vain rappeutui vuosikymmeniä. Sen virallisesti v. 1991 aloitettu kunnostaminen ei edennyt 90-luvulla yhtään, vaan Suomessa tähän kerätyt varat häipyivät. Kesällä 2010 kysymyksen Alvar Aallon kirjaston restauroinnista nosti esille presidentti Tarja Halonen neuvotellessaan pääministeri Vladimir Putinin kanssa. Putin vakuutti tukevansa ajatusta ja aika pian federaation budjetista restaurointitöihin saatiin 255 miljoonaa ruplaa. Lisää rahaa tuli ulkomailta ja työt alkoivat rullata.

Kirjaston lukusali Kuvassa: Kirjaston lukusali. Kuva W. Kokko

Työt tehtiin nopeasti ja laadukkaasti suomalaisten asiantuntijoiden tiukassa valvonnassa. Rakennus kaikkine Aallon teknisine ratkaisuineen kun nostettiin huolellisesti, jopa erikoisvalaisimet ja ovien metallikahvat tilattiin erikoistoimittajilta Suomesta. Paikalliset entisöijät ovat myös osoittaneet käsitöiden ammattitaitoansa ja arkkitektoninen muistomerkki saatiin loistokuntoon.

Omassa puheenvuorossaan Sergei Ivanov korosti Viipurin kirjaston olevan Alvar Aallon ainona rakennuksena Venajalla. Kuvassa: Omassa puheenvuorossaan Sergei Ivanov korosti Viipurin kirjaston olevan Alvar Aallon ainona rakennuksena Venäjällä. Kuva www.lenobl.ru

Lauantaina 23. marraskuuta Viipurissa pidettiin Aallon kirjaston juhlalliset avajaiset, joihin saapuivat presidentti Tarja Halonen, Venäjän federaation presidenttihallinnon päällikkö Sergei Ivanov ja Leningradin alueen kuvernööri Aleksandr Drozdenko. Puheessaan Tarja Halonen toivoi, että Aallon kirjastosta alkaisi Viipurin kaupungin mittaava restaurointi. Juuri sitä lupasi kuvernööri Drozdenko ilmoittaen samoin, että Viipurin kirjasto muuttuu alueen laitokseksi vastaavine rahoituksineen ja tulee kehittymään kaupungin suureksi kulttuurikeskukseksi. Maanantaina 25. marraskuuta Alvar Aallon kirjasto on avannut ovensa tavallisille asiakkaille.

Yhden rivin uutisia

Sampo-keskuksen järjestämä ja Wladimir Kokon opastama Suomalainen Pietari linja-autokierros pidettiin jälleen kerran 3. marraskuuta.

22.-27.11 Pietarissa järjestettiin vuotuinen Suomen elokuvaviikko, tällä kertaa Aurora elokuvateatterissa Nevskillä.

Presidentti Mauno Koivisto, jonka lauseesta huhtikuussa 1990 inkerinsuomalaisten paluumuutto Suomeen on alkanut, täytti 25. marraskuuta 2013 90 vuotta.

Wladimir Kokko,
30.11.2013, Pietari


E T S I :