inkerin-
suomalaisten etujärjestö

Inkerin Liitto

общество
ингерманландских
финнов

 

Tutustu Inkeriin


 

Perustiedot
Paikallisjarjestöt
Ilmoitukset

merkki

Kartta
Historia
Symbolit

2010

Nouse, Inkeri!

  Pietarin Inkerin Liitto, www.inkeri.spb.ru  

Dm.Guitor© 2005

Uutisia Inkeristä:

11/11, 10/11, 09/11, 08/11, 07/11, 06/11, 05/11, 04/11, 03/11, 02/11, 01/11, 12/10, 11/10, 10/10, 09/10, 08/10, 07/10, 06/10, 05/10, 04/10, 03/10, 02/10, 01/10, 12/09, 11/09, 10/09, 09/09, 08/09, 07/09, 06/09, 05/09, 04/09, 03/09, 02/09, 01/09, 12/08, 11/08, 10/08, 09/08, 08/08, 07/08, 06/08, 05/08, 04/08, 03/08, 02/08, 01/08, 12/07, 11/07, 10/07, 09/07, 08/07, 07/07, 06/07, 05/07, 04/07, 03/07, 02/07, 01/07, 12/06, 11/06, 10/06, 09/06, 08/06, 07/06, 06/06, 05/06, 04/06, 03/06, 02/06, 01/06, 12/05, 11/05, 10/05, 09/05, 08/05, 07/05, 06/05, 05/05, 04/05, 03/05, 02/05, 01/05, merkki 12/04, 11/04, 10/04, 09/04, 08/04, 07/04, 06/04, 05/04, 04/04, 03/04, 02/04, 01/04, 12/03, 11/03, 10/03, 09/03, 08/03, 06/03

ÄÄNI-ARKISTO:

NOUSE, INKERI!
OMAL MAAL.

Arvi Kemppi. Inkerinsuomalaisia lauluja. Helmi Levyt 2009.

KORUT:

SampoKorut

SampoDIALOGI

SampoDialogi

IL OSASTOT:

Moskovan
piiriosaston
«Inkerin Liitto»

LINKIT:

Arvo Survo

www.inkeri.fi
Suomen Inkerin
kulttuuriseura

Karjalan suomalaisten Inkeri-liitto
inkerikeskus.fi
Ruotsin Inkeri-liitto
Virossa
"Inkeri" lehti
Inkerin kirkko

"Inkerin kirkko" on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon julkaisu

Venjoen inkerin Liiton osasto
Tverinkarjalaisten ystavat ry

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Программа института Финляндии на текущий месяц Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

Suomen Pietarin instituutin ohjelma.

IL:n vuosikokous 2005
Turun seudun inkerinsuomalaiset paluumuuttajat ry

Villa Inkeri ry; VILLA INKERI RY - Humanitaarisen avunjarjesto. joka on rekisteroity seka Suomessa etta Venajalla
Suomen Yleisradio

Olga Ostonen:

100 vuotta

advertising

Design: Dm.Guitor©2006

merkki


04/01/10

Sää Inkerissä

 










     

Uutisia Inkeristä 12/11:

Miksi en käynyt äänestämässä

Ulkosuomalaisparlamentaarikot Tartossa

Viestijöitä koulutettiin Helsingissä

Juhlapäivä Kupanitsassa

Talomerkkien ensimmäinen oma konsertti

Alueen kantakansojen 4. konferenssi

Inkerinsuomalainen alueen lainsäätävän kokouksen puhemieheksi

Kauniit joulujuhlat Pyhän Marian kirkossa

Antoisa joulupaja Puutostissa

Joulujuhlat myös Hatsinan palatsin edessä

Yhden rivin uutiset

Uutiskolumnistin kannanotto

Miksi en käynyt äänestämässä

4. joulukuuta 2011, kun Venäjällä pidettiin duumavaalit, olin koko päivän matkalla Tartosta Pietariin enkä käynyt äänestämässä. En kävisi uurnilla vaikka olisinkin kotona. Vaalithan tarkoittavat kansalaiselle sopivan valitsemista tietyistä vaihtoehdoista. Venäjän viime parlamenttivaaleissa minulle ei tarjottu sopivaa vaihtoehtoa.

Seitsemän vaalikampanjaan osallistunutta puoluetta mielestäni eivät ole oikeita puolueita. Poliittisella puolueella on periaatteet ja vastuu kansalaisten edessä, se ilmaisee tietyn yhteiskuntakerrostuman intressejä. Venäjällä mikään puolue ei ole edes yrittänyt kirjoittaa paperiin periaatteita, mistä se pitää kiinni. Poikkeus on kommunistinen puolue, mutta se ei suostu kantamaan mitään vastuuta viime vuosisadalla tekemästään kansan ja talouden tuhosta. Osaako joku sanoa, mikä puolue Yhtenäinen Venäjä esim. on? Edustaako se vasemmisto-, oikeisto- vai keskustalinjaa? Onko se työläisten vai omistajien, kaupunkilaisten vai maaseutuväen puolue? Tuntuu siltä, ettei edes sen johto ole tätä koskaan pohtinut. Pystyykö Zhirinovski kertomaan, mitä tarkoittavat sanat liberalismi ja demokratismi, jotka ovat puolueensa nimessä?

Ehdokkaat, jotka sellaiset puolueet nimeävät, eivät kiinnosta minua. He eivät tunne kuuluvuutta mihinkään sosiaaliryhmään, jonka intressejä täytyy puolustaa, eikä ole sidottu mihinkään periaatteisiin. Pidän sellaisia ehdokkaita vilpillisinä.

Inkerin Liiton vaikuttajana olen kiinnostunut siitä, mitä puolueet sanovat vaalikampanjoissa vahemmistökansojen oikeuksista. Yrittäkää löytää vaikkapa jotakin tästä! Paitsi yleissanoja siitä, että Venäjä on monien kansojen kotimaa eikä saa pitää vihapuheita, puolueiden ohjelmista ei löydy mitään! Eikö meillä ole vähemmistökansojen ongelmia?

Wladimir Kokko Venäjän kansalaisena ymmärrän, että maamme voi kaatua, jollei korruptiota voitettaisiin ja taloutta modernisoitaisiin. Näistä kaikki puolueet puhuivat ja kirjoittivat paljon, mutta vain yleistasolla. Kaikki haluavat kannustaa yrittäjyyttä, poistaa kovin käsin lahjukset liike-elämästä, edistää uusia teknologioita jne. Mutta miten? Haluaisin vertailla konkreettisia menetelmiä. Niistä on hyvin vähän. Taas sosiaalilupauksia on kuinka paljon vaan, mutta pelkää populismia ne ovat, jollei saa selvää miten talouskehitys saisi uuden potkut.

Millä perusteella siis tavallinen kansalainen tekee päätöksensä? Hän valitsee julkkisjohtajan, äänestäen Zjuganovia, Putinia tai Zhirinovskia... Sellainen poliittinen kulttuuri meillä on. Näistä toinen lupasi meille BKT:n tuplausta ja oikeusjärjestelmän modernisointia (kumpaakaan ei tapahtunut), toinen vaikuttaa aivan pelleltä, toinen oikeasti suree Kim Jong-iliä... Valitettavasti en näe Venäjän poliittisella näyttämöllä esim. presidentiksi sopivaa, siksi ehdokkaiden normaalia karsintaa poliittisen keskustelun kautta ei ole.

Ja vielä yksi syy, miksi en halunnut äänestää. Vaalipäivän lähestyessä media ja valtiovalta yrittivät julkeasti vaikuttaa äänestäjien mielipiteeseen. Kaikki tehtiin Yhtenäisen Venäjän hyväksi. äänien laskentakin Venäjällä aina järjestetään vilpillisesti. Nämä ”vaalimenetelmät” loukkaavat minua enkä halunnut pelata huijareiden peliä. Juuri mainitsemiani epäkohtia protestoi 10. joulukuuta Moskovan Bolotnaja aukiolla noin 50 tuhatta mielenosoittajaa.

Ulkosuomalaisparlamentaarikot Tartossa

Kerran vuodessa pidetään ulkosuomalaisparlamentin (usp:n) aluekokoukset maailman eri puolilla. Tämän vuoden Itä-Euroopan aluekokous pidettiin Tartossa 3. joulukuuta usp:n varapuhemies Wladimir Kokon johdolla. Siinä oli edustettu 14 usp:n sääntöjen ratifioinutta yhteisöä Virosta, Venäjältä ja Ruotsista. Asiantuntijaksi kokoukseen kutsuttiin myös tri Toivo Flink Suomesta, joka edusti myös Suomen Inkeri-liittoa.

Kuvassa: Keskustelut jatkuivat kokouksen päätyttyäkin. Valok. Viljo Ostonen.

Keskustelut jatkuivat kokouksen paatyttyakin Asialistassa oli kolme kohtaa: 1) inkeriläisarkiston perustaminen, 2) mahdolliset aloitteet tulevaan usp:n varsinaiseen istuntoon, 3) suomalais-ugrilaisten kansojen 6. Maailman-kongressin järjestelyyn kuuluvat asiat. Toivo Flinkin esittämä ajatus inkeriläisarkiston perustamisesta Suomen kansallisarkison yhteyteen sai aluekokouksen kannatusta. Osallistujien mielestä siitä voi muodostua sopiva aloite ulko-suomalaisparlamentin varsinaiseen kokoukseen. Puhuttiin muistakin aloite-ehdotuksista. Päätetiin, että ensi vuonna Unkarissa pidettävän suomalais-ugrilaisten 6. maailmankongressin inkerinsuomalaisten delegaatioon valitaan 6 edustajaa Venäjältä, 2 Virosta ja 2 Suomesta. Yksimieliseti hyväksyttiin, että Aleksanteri Kirjanen jatkaa liikkeen konsultaatiokomitean jäsenenä.

Samana päivänä Inkeri-talossa oli myös Toivo Kabasen johtama Viron inkerinsuomalaisten liiton johtokunnan kokous. Pitkä kokouspäivä päättyi hauskoihin pikkujoulujuhliin.

Viestijöitä koulutettiin Helsingissä

Inkerin kulttuuriseuran ja Pietarin Inkerin Liiton yhteisenä hankkeena Inkerinmaalla koulutetaan viestijöitä eli ihmisiä, jotka pystyvät kirjoittamaan Inkenmaan suomalaisista tapahtumista. 6.-11. joulukuuta viisi koulutettavaa (L.-E.Aleksandrova, O.Asikainen, O.Dyba, A.Jaakkola ja L.Pilvinskaja) oli koulutusmatkalla Helsingissä.

L.-E.Aleksandrova ja T.Tupin harjoittelevat radiostudiossa Kuvassa L.-E.Aleksandrova ja T.Tupin harjoittelevat radiostudiossa.

Koulutuksen ohjelma oli varsin monipuolinen, siihen kuuluivat käynnit kulttuuriseuran toimistossa, Lähiradion studiossa, Päivälehden museossa, kansallisarkisossa ja venäjänkielisen Spektr-lehden toimituksessa.

Minusta käynti kansallisarkistossa oli mielenkiintoisinta. Kansallisarkisto perustettiin vuonna 1809, kun Suomi liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Ennen sitä pääasiakirjat sälytettiin vain Tuhkolmassa. Nykyään kansallisarkiston aineistot ulottuvat keskiajalta nykypäivään. Vanhin dokumentti on kuningas Birgerin suojeluskirje Karjalan naisille vuodelta 1316.

Meille oli tärkeää, että kansallisarkisto sälyttää tietoja Venäjälle muuttanneista (1819-1918), toisen maailmansodan aikana Neuvostoliitosta Suomeen muuttaneista sekä Puna-armeijan sotavankeista. Runsaasti tietoa saa myös niin luterilaisten kuin ortodoksien seurakuntien kirkkokirjoista. Jotkut kirkkokirjat tuotiin Suomeen Inkeristä vallankumouksen jälkeen. Kansallisarkiston lukusalit ovat avoimia kaikille tutkijoille. Aineisto on saatavana myös digitalisoituna ja palvelut eri kielillä.

Koulutusmatkan aikana oli paljon muutakin kivaa. Tutustuimme Suomen itsenäisyyspäivän juhlintaan, yhdessä Pietari-seuran kanssa juhlittiin pikkujoulua Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksessa, kävimme Karjalatalon joulumarkkinoilla ja olimme adventtisunnuntaimesulla tuomiokirkossa. Olemme kiitollisia Inkerin kultturiseuran pj Helena Miettiselle ja kouluttaja Toivo Tupinille, että niin antoisa koulutusmatka on järjestynyt.

Lilja-Elisaveta Aleksandrova

Juhlapäivä Kupanitsassa

Ainakin kolme vuosijuhlaa juhlittiin 10. joulukuuta Kupanitsan kirkossa. Luonnonkivestä rakennettu mahtavan näköinen kirkko on täyttänyt 150 vuotta, sen peruskorjauksesta on kulunut 20. Kupanitsan kirkkorakennus kunnostettiin Inkerissä v. 1991 ensimmäisenä kirkkomme uudessa historiassa. Työt alkoivat aikanaan pastori Arvo Survon aloitteesta, juuri hän kitara kädessä on laulanut ensimmäiset kolehtirahat kunnostamisen tarpeisiin. Arvo Survo on alkanut palvelunsa Inkerin kirkon hyväksi tasan 30 vuotta sitten.

Survo ja Soikka musisoivat yhdessa Kikkrein palvelutalossa Survo ja Soikka musisoivat yhdessä Kikkrein palvelutalossa. Valok. Tatjana Bykova-Soittu.

Juhlimisiin tuli tavattoman paljon ihmisiä. Messun lisäksi kirkossa esitettiin dokumentifilmi Survon toiminnasta kirkon elpymisvuosina, vt kirkkoherra Mihail Savikin lauloi vaimonsa kanssa eikä päivänsankari voinut jäädä laulamatta.

Juhlapäivä jatkui Kikkerin vanhusten palvelutalossa, jossa samoin vanhuksille järjestettiin pikkujoulut. Kotikontu kuoron kolme laulajaa Ljudmila Soikan säestyksellä lauloivat joululauluja, Sampo-keskuksen puolesta Tatjana Bykova-Soittu antoi joka mummolle hienon lahjan. Lämpöisässä ystävällisessä ilmapiirissä Soikka ja Survo improvisoivat duettosoittamista ja se onnistui erinomaisesti niin kuin koko juhlatkin.

Talomerkkien ensimmäinen oma konsertti

On tosiasia se, että Venäjän voitollinen kenttämarsalkka Suvorov osasi suomea, ei oikein tiedetä johtuiko se hänen suomalaisesta syntyperästään tai muusta. Ehkä se ei ollutkaan sattuma, että Pietarin Inkerin Liiton Talomerkit -yhtyeen (johtaja Irina Demidova) ensimmäinen oma konsertti pidettiin 10. joulukuuta juuri Pietarin Suvorovin museossa.

Kaksi vuotta vanha yhtye on tutkinut Inkerinmaan perinnemusiikkia, se on ehtinyt jo voittaa muutaman musiikkikilpailun ja kiinnittää yleisön huomiota. Tänä vuonna ilmeistyi ryhmän ensimmäinen Tantsikaahan CD-levy.

Talomerkkien konsertti Suvorovin museossa Talomerkkien konsertti Suvorovin museossa.

Museon vajaa tunnin kestäneessä konsertissa Talomerkit lauloivat Inkerin suomalaisten ja inkeroisten kansanlauluja, joiden tekstit ovat säilyneet vain arkistojen käsikirjoituksissa. Yleisö sai tietää paljon Inkerin kantakansojen perinnekulttuurista sekä osallistua itse piirileikkeihin.

Elävä, kirkas esitys kuvaa parhaiten laulajien suhtautumista kansanmusiikiin ja he osaavat innostaa kuulijoita. Ei ole ihmettä, että moni tuli konserttiin perheineen, miljoonakaupungissa perinnekulttuuri kiinnostaa oikeasti.

Aina Jaakkola

Alueen kantakansojen 4. konferenssi

Neljättä kertaa 14. joulukuuta kutsuttiin koolle vuotuinen suomalais-ugrilaisten kansojen problematiikalle omistettu Leningradin alueen konferenssi. Tällä kertaa sen järjestäjänä oli alueen kansalaiskamari, jonka edustaja kansallisuusasioista vastaavan lautakunnan puheenjohtaja Olga Konkova oli konferenssissa pääpuhujana. Hänen mukaan Leningradin aluehallitus on kehittänyt vuosille 2012-2014 suomalais-ugrilaisten kansojen tukiohjelman. Suunnitelmissa on erilaista koulutustoimintaa, sivistyttävän kirjallisuuden julkaiseminen, kansanjuhlien pitäminen.

Konferenssi pidettiin Leningradin alueen lainsaatavan kokouksen salissa Konferenssi pidettiin Leningradin alueen lainsäätävän kokouksen salissa.

Mielenkiintoista, ettei enää puhuta ”etnokeskuksien” perustamisesta. Toksovan Rappulassa vuosi sitten avattu keskus kaatui sen johtajan vaihtoon ilman merkittäviä tuloksia. Neljän konferenssin ainoa todellinen saavutus on vähälukuisen kantakansan statuksen myöntäminen vatjalaisille. Muiden rinnalla Inkerin Liittoa konferenssissa edustivat puheenjohtaja Aleksanteri Kirjanen ja varapuheen-johtaja Viljo Ostonen.

Inkerinsuomalainen alueen lainsäätävän kokouksen puhemieheksi

Aleksanteri Hudilainen 15. joulukuuta vaaleja seuranneessa Leningradin alueen lainsäätävän kokouksen ensimmäisessä istunnossa sen puhemieheksi valittiin inkerinsuomalainen Aleksanteri Hudilainen. Hänen puolesta oli 39 ääntä, vastaan 2 ja 7 valtuutettua äänesti tyhjäksi.

Aleksanteri Hudilainen on syntynyt 2. toukokuuta 1956 Kalininin alueella, johon vanhempiensa perhe joutui Suomen evakosta palattuaan. Hän oli lapsena, kun perhe muutti takaisin Inkerin kotikonnuille. Vuonna 1979 Hudilainen valmistui Leningradin asekoneellisesta korkeakoulusta mekaanikkoinsinööriksi. Toisen korkeakoulututkinnon hän sai Luoteis-Venäjän valtiovirka-akatemiassa v. 1997. Hudilainen on väitellyt taloustieteiden lisensiaatiksi v. 2004.

Hudilaisen poliittinen ura on alkanut 1990-luvulla, kun hänet valittiin Taaitsan kunnanjohtajaksi. Vuonna 2001 hän oli jo Hatsinan piirikunnan päämiehenä. Pari kertaa tässä virassa hän edusti kunnalisvaltaa Inkerin Liiton järjestämillä juhannusjuhlilla.

Aleksanteri Hudilainen on Yhtenäinen Venäjä -puolueen jäsen, tämä puolue on saanut Leningradin alueella 4. joulukuuta pidetyissä aluevaaleissa 36% annetuista äänistä.

Aleksanteri Hutilainen asuu Taaitsassa, hän on naimisissa, hänellä on yksi poika ja yksi pojanpoika. Aleksanterin sisko Lilja Stepanova on johtajana Skuoritsan seurakunnan omistamassa Maria-koti vanhusten palvelutalossa.

Kauniit joulujuhlat Pyhän Marian kirkossa

Juhlan tunnelmallinen paattyminen kynttiloiden valossa Kauneimmat joululaulut laulettiin sekä lähetystyön juhlat pidettiin Pietarin Pyhän Marian kirkossa 17. joulukuuta. Juhlapuheellaan sen avasi piispa Aarre Kuukauppi. Monipuolista konserttiohjelmaa juonsi pastori Aleksei Uimonen. Joululauluja esitti moni kuoro ja lauluryhmä, niistä ehkä parhaiten Kelton, Pyhän Marian ja Hatsinan kirkkokuorot. Yhden laulun lauloi myös PIL:n Kotikontu kuoro. Konserttiesityksien välillä tutut jouluvirret kokoontuneet veisasivat yhdessä ensin suomeksi ja sitten venäjäksi.

Juhlan tunnelmallinen päättyminen kynttilöiden valossa. Valok. Wladimir Kokko

Pyhän Marian nuoret valmistivat julhille hienot päättäjäiset. Maa on niin kaunis virren alussa valot sammuivat ja enkeliksi puetut nuoret jakoivat yleisölle kynttilävaloja. Satumainen joulunodotus tunnelma heti valtasi salin.

Antoisa joulupaja Puutostissa

Puutostin kirjastossa 18. joulukuuta Olga Konkovan ja Korpi perinneyhtyeen voimin järjestyi antoisa joulupaja. Siihen osallistui paljon ihmisiä niin lähikylistä kuin Pietaristakin, kaikki halusivat tietää miten Inkerissä enen vanhaan joulupäiviä vietettiin.

Kiinnostavana ja samoin tieteellisenä oli Konkovan kertomus inkerinsuomalaisten joulutavoista. Hänen mukaan jo 9. joulukuuta jouluksi leivottiin leipää. 21. joulukuuta kotona tehtiin suursiivous, suomalaisen kodin piti loistaa kuin talvitähdet. Jouluaattona valmistettiin paljon ruokia, se oli takuuna siitä, että ruoka riittää koko tulevalle vuodelle. Kodit koristeltiin oljella, joskus se peitti kaikki lattiat. Erikseen omin käsin valmistettiin olkisuutari, tämän nukken avulla oli mahdollista ennustaa tulevaisuutta ja turvata tuleva sato.

Joulupalajaiset tekivät kaikki oman olkisuutarin, ja jokaisella se onnistui eri kasvoin. Korpi lauloi kansanlauluja, suomalaisia sävelmiä soitti hanuristi Ljudmila Soikka, Korpimessun kappaleen esitti pastori Pavel Krylov.

Pajalaiset olkasuutari nukke kadessa Pajalaiset olkasuutari nukke kädessä. Valok. Viljo Ostonen

Osallistujat ymmärsivät, että ollakseen suomalaisena ei riitä pelkiä ”juuria”, pitää ymmärtää ja harrastaa omaa kansankulttuuria. Juuri kulttuurin tuntemus yhdistää eri paikkakunnissa ja maissa asuvia inkerinsuomalaisten sirpaleita.

Angelina Kemppainen

Joulujuhlat myös Hatsinan palatsin edessä

Poro juhlan alkua odottamassa Joulupäivänä, kun monet inkerinsuomalaiset olivat vielä kirkoissa, Hatsinan Inkeri-Seura (pj Vladimir Jakovlev) piti isolla aukiolla Paavalin palatsin edessä joulujuhlien esittelyn. Tarkoitus oli tutustuttaa paikallisia venäläisiä suomalaiseen joulunviettoon.

Poro juhlan alkua odottamassa. Valok. Wladimir Kokko

Tapahtuman kohokohta: Joulupukin saapuminen Aukiota koristeli pitkä joulukuusi, mökkikioskeista myytiin karkkia, pullia ja tietenkin glögiä, kaiuttimista soivat suomalaiset joululaulut. Yleisöä tervehti rovasti Pavel Krylov, joka myös lauloi kanteleen säestyksellä. Tilaisuuden juontaja Wladimir Kokko huomasi, että tuskin aikaisemmin historiallinen palatsi sai kuulla niin paljon suomalaisia joululauluja. Avustajansa Alla-tontun (sukunimeltä Sadovnikovan) kanssa hän kertoi suomalaisista joulutavoista. Yhdessä Talomerkit yhtyeen kanssa laulettiin jouluvirsi, sen jälkeen Talomerkit pitivät lyhyen kansanmusiikkikonsertin. Alla-tonttu ja Talomerkit pystyivät tansittamaan yleisöä vähän. Tilaisuuden lopuksi saapui Joulupukki, joka kertoi itsestään ja hänen kiireisestä päivästä Skuoritsan seurakunnassa. Vaikka Joulupukki onkin Korvatunturilta syntyisin, mutta on asunut jo kauan Taaitsassa, paljasti juontaja lopussa. Slava Väisäsen esittämä Joulupukki tervehti yleisöä myös venäjäksi. Erityistä iloa toi lapsille poro, joka koko päivän ahkerasti kyyditti heitä.

Tapahtuman kohokohta: Joulupukin saapuminen. Valok. Viljo Ostonen

Yhden rivin uutiset

Suomen itsenäisyyspäivää juhlittiin Pietarissa tutulla tavalla, jumalanpalvelusta Pyhän Marian kirkossa seurasi vastaanotto pääkonsulaatissa.

17.12. Pietarissa pidettiin Nevanlinna 400 vuotta –niminen seminaari, johon osallistui kymmeniä tutkijoita Venäjältä ja Ruotsista.

Wladimir Kokko
1.1.2012, Pietari

 

Приглашаем Вас:

> По воскресеньям Лютеранский приход Св.Марии приглашает детей от 4 до 14 лет на творческие занятия, уроки финского, библейские часы. Начало в 11.00 в Малом зале (Бол. Конюшенная ул., 8).

 

> «Сампо-центр финского языка и культуры» приглашает Вас
SK на мастер-классы и обучение на курсах: Вышивание; Батик; Войлок (фильцевание); Вязание (крючком, на спицах, на коклюшках); Вырезание из дерева; Ткачество. Старые традиции – новый дизайн. Запись по телефону 920-33-11, с 14.00 до 18.00.

> Продолжается набор в группу по подготовке
SK к сдаче Государственного экзамена по финскому языку в Финляндии (perustaso, keskitaso). Подробности по тел. (812) 920-33-11, с 14.00 до 18.00.
Присоединяйтесь!

>>> Приглашаем посетить сайт «Сампо-центра» и страничку в «Контакте».

SK

САМПО-ЦЕНТР финского языка и культуры linkki suomeen ja suomalaiseen kulttuuriin SAMPO-KESKUS

 

Uusi kirja • Рекомендуем книгу О.Коньковой и В.Кокко «Ингерманландские финны», обращайтесь на Пушкинскую, 15.

• У каждого, кто считает себя финном, есть возможность вступить в Suomi-Seura. Это финская общественная организация, поддерживающая связи с соотечественниками за рубежом. Каждый член получает журнал Suomen Silta и иные привилегии. Детали по эл.почте.

 

<<< События, о которых PILinfo сообщал ранее...


E T S I :